Julkaistu 19.04 2018

Seppo Tamminen tuli 1960- ja 1970-luvuilla tunnetuksi uniikeista käsintehdyistä pronssi- ja messinkikoruistaan. Nykyään hänet tunnetaan ennen kaikkea esittävistä, yksityiskohtia pursuavista tarinallisista guassimaalauksistaan, joiden aihemaailmat liikkuvat 1950-luvun Helsingistä Venäjälle, tutkimusmatkailijan seikkailuista Lopen maisemiin.

Seppo Tammisen taiteellinen tuotanto pitää sisällään uniikkikoruja, veistoksia, trompe l’œil -kollaaseja, guassimaalauksia ja kurkistuskaappeja; vitriinikehyksiin rakennettuja installaatioita. Maalausten aiheet ammentavat taiteilijan kokemuksista, muistoista, matkoista sekä kirjojen, matkakertomusten ja runojen maailmasta. Tammisen teokset kuljettavat katsojan nostalgisiin maisemiin, menneisiin aikoihin, toisiin paikkoihin ja kulttuureihin. Ne ovat tarinoita arjen kauneudesta, toivosta ja ystävyydestä.

Taiteilijan tyttären Vilja Tammisen mukaan hänen isänsä pyrki taiteessaan tuomaan valoa pimeyteen, väriä harmauteen. Seppo Tammisen teoksissa on usein draamaa ja jännitystä mutta myös surumielistä kauneutta ja syvyyttä. Elämän kääntöpuolikin on kuvattu niissä lempeällä tavalla.

Seppo Tamminen syntyi ja vietti nuoruusvuotensa Helsingissä. Hän muutti 1980-luvun alussa Lopelle Järventaustan vanhaan kyläkouluun, ja edelleen Riihimäelle lasitehtaan lähellä sijainneeseen Hyttikortteliin. Lopulta työ- ja asuintilat löytyivät Lopen Launosten kylän Santamäen kartanosta.

Seppo Tammisen töitä on ollut esillä useissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä vuodesta 1966 lähtien. Seppo Tamminen kuoli heinäkuussa 2012. Saman vuoden keväällä hän sai Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahaston palkinnon elämäntyöstään.

Kuva: Seppo Tamminen, Kuisti (Mörkö-kissa). Guassi. Kuva: Vilja Tamminen.