Riihimäen taidemuseo perustettiin vuonna 1994 ja avattiin yleisölle 26.3.1995. Perustamisen mahdollisti Pentti Wähäjärvi (1912-1999), joka vaimonsa Tatjana Wähäjärven kanssa lahjoitti Riihimäen kaupungille laajan taidekokoelman vuonna 1993. Kokoelma kantaa lahjoittajiensa nimeä. Riihimäen taidemuseon synnyn perimmäinen syy onkin Pentti Wähäjärven suuren ja arvokkaan elämäntyön jatkaminen.

Pentti Wähäjärvi oli helsinkiläinen taide- ja antiikkikauppias. Kouluvuotensa Wähäjärvi asui Riihimäellä, jonka liepeillä Wähäjärven suku oli asunut useita vuosisatoja. Uransa taidekauppiaana Pentti Wähäjärvi aloitti jo 1930-luvun alussa. Hän tunsi useita viime vuosisadan alkupuolella vaikuttaneita nimekkäitä taiteilijoita ja taidekauppiaita, joilta hän myös hankki runsaasti teoksia kokoelmaansa.

Wähäjärven lahjoitus Riihimäen kaupungille lisäsi suuresti kaupunkilaisten kiinnostusta taiteen maailmaan. Vähitellen kävi selville, että kaupunkiin oli perustettava taidemuseo. Wähäjärven kokoelmassa oli näytettävää laajalle yleisölle. Perustamispäätöksen jälkeen taidemuseon rakentaminen käynnistyi ripeästi.

Riihimäen taidemuseo sai sille varta vasten suunnitellut tilat valtion virastotalosta helmikuussa 1995. Rakennuksen, joka edustaa 1950-luvun rationalismia, on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Marjatta ja Martti Jaatinen ja se valmistui 1960-luvun alussa. Suunnittelu- ja muutostyöt  taidemuseon tarpeita varten käynnistyivät keväällä 1994 rakennuksen suunnitelleiden arkkitehtien johdolla. Suunnitteluun osallistuivat myös Marjatta ja Martti Jaatisen poika, arkkitehti Mikko Jaatinen ja hänen puolisonsa arkkitehti Katri Jaatinen. Vanhat pintamateriaalit purettiin betoniin asti. Rakennuksen vanhasta ilmeestä jäi näkyviin vain pieni osa tiiliseinää, jossa voi nähdä Paloheimon tiilitehtaan 1960-luvun uutuustuotteen – tummanpunaiseksi poltetun tiilen.

Tilat on jaettu kahteen kerrokseen. Yleisön palvelutilat ovat katutasossa, jossa sisääntulo avautuu korkeaksi keskushalliksi. Näyttelytilat on rytmitetty keskushallin ympärille kahteen kerrokseen niin, että syntyy johdonmukainen kulkusuunta. Suunnittelussa on otettu huomioon liikuntaesteiset henkilöt.

Näyttelysaleissa on pienikokoisia maalauksia ja grafiikkaa varten kiinteät ja suojatut tauluvitriinit, ja myös veistoksille on oma vitriininsä keskushallissa. Riihimäen taidemuseon kokonaispinta-ala on 1489 neliömetriä, josta varsinasta näyttelytilaa on 782 neliömetriä sekä taideteosvarastoja 125 neliömetriä. Riihimäen taidemuseon hyvin keskeisenä tavoitteena on kasvatuksellinen tehtävä. Riihimäen asukkaille, jotka saivat oman taidemuseonsa 1995, tarjotaan nyt entistä paremmat mahdollisuudet perehtyä taidemaailmaan.