Punainen aurinko hehkuu savannin yllä. Taustalla kohoavat Kilimanjaro ja Meru. Etualalla laiduntavat antiloopit. Afrikan rikas luonto ja jännittävät eläimet sekä suurkaupunkien ja kylien arkinen vilinä piirtyvät koristeellisina kankaalle kiiltävillä emalimaaleilla.

Riihimäen taidemuseossa 14.2.2014 avautuvassa näyttelyssä Tinga Tinga – Pala Afrikan aurinkoa on esillä yli 60 teosta noin 30:ltä eri Tinga Tinga -osuuskunnan taiteilijalta. Esillä on maalauksia, pienoisveistoksia sekä käyttöesineitä. Tinga Tinga -taiteilijoiden osuuskunta, Tinga Tinga Arts Cooperative Society (TACS) sijaitsee Dar es Salaamin Oyster Bayssa Tansaniassa. Keskuksessa on studiotilat taiteilijoiden työskentelyyn sekä galleriakauppa. Tällä hetkellä osuuskunnassa työskentelee 78 taiteilijaa.

Tinga Tinga -taiteilijayhteisön isä on Tansanian kansallisen naivismin perustaja Edward Saidi Tingatinga (1932–1972). Hän syntyi eteläisessä Namochelian kylässä, joka on tänä päivänä jo kadonnut modernin Tansanian kartalta. Tingatingan perheen toimeentulo oli niukkaa ja lapsia paljon. Nuori mies elätti perhettään työskentelemällä mm. sisalplantaaseilla. Vuonna 1960 Tingatinga muutti Dar es Salaamiin etsimään uudenlaista elämää. Aluksi hän työskenteli puutarhurina ja sittemmin myös katukauppiaana ja Muhimbilin sairaalassa sairaala-apulaisena. Vuonna 1968 Tingatinga kokeili lisätulojen hankkimista myymällä maalauksiaan. Maalauksensa Tingatinga teki kierrätysmateriaaleille – kovalevylle, keramiikkalaatoille ja muille halvoille pohjille. Väreinä hän käytti polkupyörämaaleja. Itseoppineen lahjakkaan nuoren taiteilijan tyyli oli surrealismiin nojaavaa naivismia, jossa tärkeää osaa näytteli huumori. Aiheensa hän löysi savannin eläimistöstä ja matkailijoiden ihailemista maisemista.

Edward Tingatingan eksotiikkaa ja värejä hehkuvat maalaukset viehättivät niin Tansaniassa asuvia eurooppalaisia kuin turistejakin. Hän sai nopeasti nimeä ja seuraajia. Taiteilijan luomiskausi jäi kuitenkin lyhyeksi. Vuonna 1972 Tingatinga sai surmansa välikohtauksessa, jossa poliisi ampui taiteilijan erehdyttyään luulemaan tätä vankikarkuriksi. Taiteilijan perustama yhteisö jäi kuitenkin eloon ja kasvoi Itä-Afrikan merkittävimmäksi taiteilijayhteisöksi. Edward Tingatingan oppilaista Omari Amonde on edelleen elossa. Myös taiteilijan poika Saidi on seurannut isänsä jälkiä ja maalaa edelleen.

Tinga Tingan naivismin perustana on ikivanha tapa koristella yksinkertaisten savesta rakennettujen asumusten seinät maalauksin. Maalauksissa käytettiin maavärejä ja niiden aiheet löydettiin lähiympäristöstä, kylän arjesta ja savannin eläimistä. Nykyisin maalausten pohjana käytetään tavallisesti puuvillakangasta mutta maalit ovat usein edelleen öljypohjaisia metallimaaleja. Taideyhteisö toimii osuuskuntana ja tuotteiden valikoima on laajentunut matkamuistoihin, puuastioihin ja veistoksiin.

Tinga Tinga -tarinat ja Suomenkin televisiossa Pikku Kakkosessa nähdyt animaatiot ovat tehneet tansanialaisesta naivismista maailmankuulua. Animaatiosarjaa tuottavat BBC ja Disney Productions, mutta piirrosten pohjana ovat Edward Tingatingan luoma taide ja vanhat afrikkalaiset eläinsadut.

Riihimäen taidemuseon näyttely on tuotettu yhteistyössä Naivistit Iittalassa -säätiön, Tansaniassa asuvan Kristiina Lähteen sekä Minna ja Petri Takalan (Linnan pyöräverstas) kanssa. Näyttelyn yhteydessä järjestetään työpajoja erityisesti päiväkoti-ikäisille lapsille.

 

Rubuni: Mitä lintu ajatteli gebardin täplistä.