Venäläinen posliinituotanto sai alkunsa 1700-luvun alkupuolella. Posliini oli siihen aikaan hyvin kallista ja sitä pystyivätkin hankkimaan ainoastaan kaikkein varakkaimmat ihmiset. Katariina Suuren tullessa valtaan 1762 Venäjällä oli toiminnassa kuusi posliinitehdasta. Hänen aikanaan maan taloudellinen, sotilaallinen ja teollinen kehitys olivat mullistavia. Venäläinen yhteiskunta alkoi vaurastua. Rakentaminen lisääntyi ja sen ohella kehittyi myös kaikki kodin sisustamiseen liittyvä tuotanto, kuten posliinin valmistus. Venäläiset olivat kekseliäitä ja käyttivät mielikuvitusta mallien suunnittelussa. Tämä antoi venäläiselle posliinille omat piirteensä. Koristelu oli runsasta, kultauksia oli käytetty paljon, värit ovat usein kirkkaita ja muodot voimakkaita.

Riihimäen Taidemuseon syksyn 2006 näyttely Vanhaa venäläistä posliinia 1700–1900-luvuilta (17.9.–3.12.2006) esittelee yksityiskokoelmasta koostetun kokonaisuuden vanhaa venäläistä posliinia. Näyttelyssä esitellään valikoima keskeisten venäläisten posliinitehtaiden Keisarillisen posliinitehtaan, Gardnerin, Popovin, Veljekset Kornilovin, Kuznetsovin posliinitehtaan sekä muutamien pienempien posliinitehtaiden tuotantoa 1700-luvulta 1900-luvulle. Esillä on runsaat 300 esinettä. Näyttelyssä on esillä myös muun muassa aikakauden huonekaluryhmiä tyyliin sopivine kattauksineen, osa maailman kansoja kuvaavatsa kuparipiirrossarjasta sekä mm. Ateneumin taidemuseosta ja Helsingin yliopistomuseo Arppeanumista lainaksi saatuja keisarien öljyvärimuotokuvia.

Riihimäen Taidemuseon näyttely perustuu Heinolan kaupunginmuseon viime kesän näyttelyyn Vanhaa venäläistä posliinia yksityiskokoelmasta. Riihimäen Taidemuseon näyttelyn on suunnitellut ja koonnut Heinolan kaupunginmuseon johtaja Kari-Paavo Kokki. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Heinolan kaupinginmuseon ja Riihimäen Taidemuseon henkilökunnan kanssa.

 

Kuva: Kermakko 1800-luvun alkupuoli. Kuva: Jorma Kanto.