Julkaistu 30.06 2021

Kosti Meriläinen, Alaston, 1911, öljy kankaalle. Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma.

Taiteessa kiinnostuksen pääkohteena on aina ollut ihminen: puettuna, pukeutuneena tai alastomana. Ihmisvartalon kuvaus on kuulunut keskeisenä myös taiteen opiskeluun. Taidekouluissa ja ateljeissa on piirretty ja maalattu alastonmalleja ja henkilötutkielmia. Tällaiset teokset ovat ilmentäneet aina jotakin eri aikakausien kauneusihanteista, vallitsevista normeista ja taiteen tavoitteista.

Isaac Grünewald, Nainen punaisessa ja mustassa, 1931, öljy kankaalle. Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma.

Pukeutumalla ihminen voi olla hyvinkin alaston. Luemme merkityksiä vaatteista ja asusteista ja tulkitsemme mitä kukin niillä haluaa viestittää. Myös taideteokset on puettu merkityksillä. Muotokuvissa puku, asu ja asusteet samoin kuin kuvausmiljöökin pienine detaljeineen kertovat niin kantajansa statuksesta, ajan muodista ja tyylistä kuin aikakaudesta ja sen kuvauskonventioista yleensä. Teokset kokonaisuudessaan paljastavat jotakin myös tekijästään, taiteilijasta itsestään ja hänen suhteestaan kuvattavaan.

Riihimäen taidemuseon näyttelyssä Alastomat & puetut − Teoksia Riihimäen taidemuseon kokoelmista (4.9.2021−17.4.2022) on esillä alastontutkielmia ja henkilötutkielmia hienoine pukuineen ja näyttävine hattuineen. Näyttely tarjoaa kuvakulman teemaan Riihimäen taidemuseon kokoelmien, pääasiassa 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuvien maalausten, veistosten ja grafiikantöiden kautta.

Dora Wahlroos: Elävän mallin piirustus, 1892. Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma.

Esillä on teoksia mm. Hugo Backmanssonilta, Eva Baggelta, Gunnar Finneltä, MattiHauptilta, Ester Heleniukselta, Kosti Meriläiseltä, Ingrid Ruinilta, Helene Schjerfbeckiltä, Louis Sparrelta, Ville Vallgrenilta, Dora Wahlroosilta ja Anders Zornilta. Kaikkiaan esillä on satakunta teosta. Teokset kuuluvat pääosin Riihimäen taidemuseon Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmaan.