Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma on keräilijä, taide- ja antiikkikauppias Pentti Wähäjärven (19121999) elämäntyö. Pentti Wähäjärvi lahjoitti mittavan kokoelmansa Riihimäen kaupungille 1993. Wähäjärvi täydensi kokoelmaansa aina vuoteen 1999 saakka. Lahjoituskokoelmaan kuuluu runsaat 2 100 objektia, joista yli puolet on maalauksia. Lisäksi kokoelmaan kuuluu mm. veistoksia, grafiikkaa ja antiikkiesineistöä.

Kokoelma antaa hyvän katsauksen Suomen taiteen 1900-luvun alkupuoliskolla vaikuttaneiden keskeisten taiteilijoiden tuotantoon. Kokoelma sisältää useampia kymmeniä teoksia kultakin seuraavalta taiteilijalta: Helene Schjerfbeck, Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Eero Nelimarkka, Marcus Collin, Ingrid Ruin, Mikko Oinonen, Lennart Segerstråle ja Wäinö Aaltonen. Kokonaisuutta täydentävät Hugo Backmanssonin, Ester Heleniuksen, Juho Rissasen, Ellen Thesleffin ja Verner Thomén noin 1020 teoksen teoskokonaisuudet. Hieman pienempiä teoskokonaisuuksia on seuraavilta taiteilijoilta: Dora Wahlroos, Helena Westermarck, Alvar Cawén, Albert Edelfelt, Ville Vallgren, Gabriel Engberg, Gunnar Finne, Magnus Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Väinö Hämäläinen, Eero Järnefelt, Venny Soldan-Brofeldt, Åke Mattas, Sigrid Schauman,  Elga Sesemann, Birger Carlstedt, Unto Pusa,  Anitra Lucander, Per Stenius, Helge Dahlman, Tuomas von Boehm, Ahti Lavonen ja Rafael Wardi.

Näiden lisäksi kokoelmaan kuuluu useiden muiden suomalaisten ja ulkomaisten taiteilijoiden teoksia 1800-luvulta 1900-luvun lopulle. Kokoelmaan kuuluu myös yli 50 venäläistä ikonia pääosin 1800-luvulta, kiinalaista posliinia Qing-dynastian ajalta, buddhalaisia veistoksia sekä hautaesineistöä T’ang ja Ming-dynastian ajoilta, egyptiläisiä esineitä Egyptin myöhäiskaudelta roomalaisajalle sekä muita antiikkiesinekokonaisuuksia.

Moni kokoelman kiinnostavimmista teoksista on tullut kokoelmaan taidekauppias Gösta Stenmanin (18881947) ja tämän perikunnan kautta, mm. useat Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen teokset kuuluvat näihin. Kokoelmaa Wähäjärvi on kartuttanut ostoilla myös mm. muilta keräilijöiltä, yksityiskodeista, suoraan taiteilijoilta ja huutokaupoista.

Pentti Wähäjärvi toimi Helsingissä taide- ja antiikkikauppiaana 1930-luvun loppupuolelta 1990-luvun puoliväliin saakka. Samalla Wähäjärvi keräsi määrätietoisesti kokoelmaansa ostaen häntä kiinnostavia ja miellyttäviä teoksia. Samaa periaatetta Wähäjärvi noudatti tehdessään ostoja taide- ja antiikkiliikkeeseensä. 1950-luvun lopulta alkaen Wähäjärvi toimi johdonmukaisesti pyrkien omien kokoelmiensa museoimiseen. Wähäjärvi kävi neuvotteluja taidekokoelman lahjoittamisesta Riihimäelle Suomen lasimuseon johtajan Olavi Penttilän kanssa jo vuonna 1968. Tuolloin neuvottelut keskeytyivät, mutta etenivät vauhdilla 1990-luvun alussa päätyen kokoelmalahjoitukseen. Pentti Wähäjärvi lahjoitti Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelman Riihimäen kaupungille 11.6.1993 päivätyn lahjakirjan ehdoin.

Ensimmäiseen teoslahjoituserään kuului 250 teosta. Riihimäen kaupunki oli osoittanut kokoelman sijoituspaikoiksi tiloja Suomen lasimuseosta sekä kaupunginkirjastosta. Pian kuitenkin käynnistettiin suunnitelmat taidemuseon perustamisesta hoitamaan Suomen mittapuissa merkittävää kokoelmaa.

Suunnitelmien myötä Pentti Wähäjärvi vakuuttui siitä, että hänen kokoelmaansa tullaan esittelemään yleisölle hänen toiveidensa mukaisesti. Wähäjärvi kartutti lahjoituskokonaisuuttaan aina vuoteen 1999 saakka. Lahjoituseriä kertyi kaikkiaan 99 kappaletta ja kokoelman lopullinen teosmäärä saavutti yli 2100 kappaleen määrän. Kokoelmaa varten perustettiin Riihimäen taidemuseo 1994 ja ajanmukaiset taidemuseotilat museo sai 1995 Riihimäellä osoitteessa Temppelikatu 8.

Kuva: Helene Schjerfbeck, Atsalea, n. 1910. Öljy vanerille. Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma.