Jyrki Pouta (1957) on yksi huomattavimmista tämän päivän ikonimaalareista Suomessa. Hänelle luonteenomainen tasapainoinen ja rauhallinen ikonimaalaustyyli perustuu vankkaan osaamiseen. Lisäksi hän kuuluu niihin harvoihin ikonimaalareihimme, joilla on teologinen pohjakoulutus.

Jyrki Poudan ikonit ovat korkeatasoisia ja niiden väritys on vahva. Kuulakkaat ja raikkaat värit yhtyvät varmaan ikonimaalauksen tradition kunnioittamiseen. Ikonien puumateriaalin valinta on myös mielenkiintoinen; ulkomaisten puulajien ohella Pouta suosii kotimaisia mäntyjä, leppää, lehmusta ja haapaa.

Ikonimaalauksen opettajana Jyrki Pouta on toiminut vuodesta 1982 alkaen mm. Valamon, Pielaveden ja Saarijärven kansanopistoissa. Julkisia teoksia hänellä on mm. eri puolilla Suomea sijaitsevissa ortodoksissa kirkoissa, ortodoksisissa tsasounissa sekä Valamon ja Lintulan luostareissa ja Konevitsan luostarissa Venäjällä.

Jyrki Poudan mielestä ikonimaalauksessa on enemmän vapautta kuin yleisesti luullaan; mm. väreissä on sävyjen välillä suuri liikkumavara. Ilmaisutavassa on kuitenkin sääntö: mitä tahansa ei saa esittää ja ilmaisutavan on oltava realistinen, ei naturalistinen. Säännöt ovat kuin tukirakennelma, joka tukee maalaria hänen työssään. Ne antavat tieytyn suunnnan, jota kohti maalari alkaa kehittää teostaan. Jyrki Pouta sanookin: ”Jos noudattaa ilmaisutapasääntöjä, voi kuvata mitä vain.”.

Ikonimaalari pitää totena kaikkea sitä, mitä hän maalaa. Ikonit ilmentävät kirkon uskoa, mutta oma suhde uskontoon tulisi kuitenkin välittyä ikoneista. Jyrki Poudan tavoite on, että ikonit auttaisivat ihmisiä hiljentymään ja toimisivat rukouksen välikappaleena. Suomalaine ikonimaalaus on Poudan mielestä laajentamassa esikuva-repertuaariaan; ihanteita haetaan useammalta suunnalta ja alkuaikojen tiukkuus tyylisuunnista väljenee.

Ikoninäyttely liittyy ”Riihimäki – Suomen pääsiäiskaupunki”-projektin tapahtumiin.